Serkkulinjan tutkimisen iloja

Minulla on menossa yhden esi-isäni jälkeläisten tutkiminen. Nämä jälkeläiset asuvat lähes kaikki Kymissä ja ristiin naimisia on todella paljon. Ei kylläkään ihan läheisten serkkujen kanssa, mutta kaukaisimpien sitäkin enemmän. Nyt kun alkaa viimeiset linjat olla menossa, saan aina tarkistaa, että onko henkilö jo minulla tietokannassa. Tarkistan myös puolisoiden vanhemmat, koska usein vanhemmat ovat jo, koska joku heidän lapsistaan on mennyt serkkulinjani henkilön kanssa naimisiin ja vanhempien avulla pystyn varmistamaan, että henkilö on oikea.

Tänään huomasin, että Maria Helenan miehen isä oli jo tietokannassa, mutta ei äiti. Se olikin kummallista. Lopulta selvisi, että miehen isän kolmannen vaimon ensimmäinen mies, Efraim, oli minun kaukainen serkku. Maria Helenan mies oli isänsä ensimmäisestä avioliitosta.

Katsoin kummankin sukulaisuussuhteen minuun. Toinen, Maria Helena on minun 3.serkku 3 polven takaa ja tämä toinen, Efraim on minun 2.serkku 4 polven takaa. Kaukaisia ovat serkut, mutta yhteinen esi-isä meillä on. Maria Helenan äiti ja Efraim ovat keskenään pikkuserkkuja.

Minulla on useinkin vaikea hahmottaa näitä x. serkkuja y polven takaa, joten olen tehnyt tällaisen kaavion, joka hieman helpottaa asiaa.

FamilySearchin hyötyjä

Olin jäänyt jumiin aikaisemmin yhden esi-isän kanssa eli muuri oli tullut vastaan. Minulla oli Petter Christersson Ja Walborg Josephsdotter, jotka asuivat Nastolan Koiskalassa torppareina. Mutta mistä he olivat sinne tulleet? Nastolan edellisessä rippikirjassa heistä ei ollut mitään mainintaa.

No niin, mitä hyötyä sitten FamilySearchistä oli. Teen oman sukututkimukseni ensin Ancestral Quest -tietokantaan ja sitten siirrän tiedot FamilySearchiin. Näin minulla säilyy tutkitut tiedot, jos joku käy muuttamassa tietoja FamilySearchin FamilyTreessä (FSFT), joka on kaikille avoin yksi iso sukupuu. FamilySearchissä on paljon erilaisia historiallisia lähteitä indeksoituna ja niiden avulla on luotu automaattisesti henkilöitä FSFT:hen. Kun sinne lisää henkilöitä, niin FSFT automaattisesti käy läpi tietokantaansa ja ehdottaa mahdollisia jo olemassa olevia henkilöitä, että ne olisivat sama henkilö.

Nyt olin siis syöttämässä tietoja FSFT:hen ja minulle ehdotettiin, että Petter Christersson Käriäin ja Walborg Josephsdotter Hölttä, vihitty Mäntyharjulla, olisivat samat, kuin minun esivanhempani Petter Christersson Ja Walborg Josephsdotter Nastolan Koiskalasta. Nimet vaikuttivat aika lailla samoilta, mitä nyt henkilöillä oli lisäksi sukunimet. Nastolassahan ei ollut 1700-luvulla sukunimiä käytössä, vain patronyymit. Aluksi mietin, että eihän nämä voi mitenkään olla samoja, kun olin arvioinut omille esivanhemmille vihkivuodeksi 1772 ja näillä ehdotetuilla oli 1766. Tieto löytyi myös Hiskillä ja kun laajensin hakuseurakuntia, löytyi saman niminen pariskunta myös Heinolasta. Voisivatko kaikki nämä tulokset olla samasta perheestä? Tuntui epätodennäköiseltä.

Lähdin kuitenkin tutkimaan tätä Mäntyharjun pariskuntaa. Heillä oli enemmän lapsia, mutta osa lapsista oli saman nimisiä ja samassa järjestyksessä kuin minun esivanhemmillani, mutta syntymävuodet heittivät muutamalla vuodella. Tutkin lisää. Mäntyharjulla asuneiden yksi tyttö kuoli pienenä ja perhe muuttivat Heinolaan. Perheen kaikkien jäsenten syntymäajat muuttuivat samoiksi kuin oman perheeni syntymäajat Nastolassa. Erittäin lupaavaa! Heinolla syntyi yksi poika lisää, joka myös kuoli pienenä ja vanhin elossa ollut tyttö meni siellä naimisiin. Seuraavaksi löytyi se kaikkein mielenkiintoisin tieto. Heinolan rippikirjassa oli merkintä, että perhe muutti Nastolan Koiskalaan. Tämähän se on! Olin löytänyt sen mistä Nastolan esi-isäni perhe tuli ja kaiken lisäksi perheeseen löytyi vielä 3 lasta lisää. Kävin myös tarkasti läpi Nastolaan saapuneet muuttokirjat, ja sieltä löytyi se viimeinen niitti. Heinolasta annetussa muuttokirjassa sanotaan, että perhe tulee Mäntyharjulta ja jatkaa eteenpäin Nastolan seurakuntaan Koiskalan kylään. Nyt kun tarkemmin tutkin Nastolan lastenkirjaa, löysin perheen lapset sieltä niin yksi lapsi onkin listattu nimellä Thomas Käriäin. Ainoa merkintä sukunimestä, mitä tämän perheen kohdalta olen löytänyt sekä Heinolasta, että Nastolasta!

Niin, ei tämä matkustaminen vielä tähän loppunut. Petter Christersson Käriäin tuli alun perin Mikkelistä Mäntyharjulle, jossa siis perusti perheensä. Mikkelistä löytyi Petterille vanhemmat, isälle vanhemmat ja vielä isoisälle vanhemmat. Äitien vanhemmat ovat ainakin vielä täysin hämärän peitossa, mutta, ehkä jonakin päivänä heidänkin perheensä selviävät. Petterin lapsista yksi jäi Heinolaan, yksi muutti Orimattilaan, yksi muutti Iittiin, yksi muutti todennäköisesti Hirvensalmelle (ei voi tarkistaa, kun kirjat palaneet, yritän vielä etsiä henkikirjoista) ja yksi kuoli jääkärinä vuoden 1808 sodassa.

Nimet ja niiden kirjoitusasu

Ensimmäinen julkaisu tähän blogiin. Olen hyvin vähän kirjoittanut mitään, enemmänkin tykkään tutkia ja ratkoa arvoituksia. Sukututkimus on tällä hetkellä minulle lähes henki ja elämä. Nautin niin paljon, kun voin etsiä edesmenneitä sukulaisia ja saada pienen välähdyksen kuinka he elivät ja missä. Joka päivä opin jotain uutta.

Eilen tuli taas postissa Suomen Sukututkimusseuran julkaisema Genos-lehti.  En ole vielä ehtinyt lukea sitä kokonaan läpi, mutta siinä erittäin hyvä Sirkka Paikkalan kirjoittama artikkeli: "Nimet ja niiden kirjoitusasut". Minua on aina välillä mietityttänyt kuinka laittaa sukututkimukseen jonkin henkilön nimi, kun nimen kirjoitusmuoto vaihtelee eri kirkonkirjoissa. Tästä artikkelista sain taas uutta ajateltavaa.